Tankkaa uusiutuvaa dieseliä tai biokaasua
Nykyään autoilijoille on valittavana useita erilaisia käyttövoimia, joiden joukosta jokainen voi etsiä juuri omille matkoilleen parhaiten soveltuvan vaihtoehdon. Tässä blogissa kerromme lisää uusiutuvasta dieselistä ja biokaasusta, joita on markkinoilla jo nykyisin.
Biopolttoaineet jaotellaan ensimmäisen, toisen ja kolmannen sukupolven biopolttoaineisiin. Kolmannen sukupolven biopolttoaineet eivät vielä lähivuosina ole tulossa kaupalliseen tuotantoon. Tällä hetkellä tuotekehitys painottuu toisen sukupolven biopolttoaineisiin, joiden raaka-aineita ovat kasvi- ja puupohjainen selluloosa sekä jätteet ja tähteet, joita syntyy esimerkiksi teollisuustuotannosta.
Uusia innovaatioita
Dieselauto on monen pitkiä matkoja ajavan autoilijan valinta, sillä erillisestä dieselverosta huolimatta se tulee pitkillä ajomatkoilla bensiiniä edullisemmaksi. Dieselautojen osuus ensirekisteröinneistä on viime vuosina laskenut muun muassa dieselin hinnan kallistumisen takia.
Diesel on jatkossakin varteenotettava käyttövoima, sillä myös dieselautojen päästöt ovat pienentyneet sekä autojen että polttoaineiden kehittymisen myötä. Yksi ratkaisu dieselautojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen ovat biopohjaiset polttoaineet.
HVO-diesel on toisen sukupolven uusiutuva diesel, joka on valmistettu kokonaan uusiutuvista lähteistä (kasviöljystä ja eläinrasvoista) vetykäsittelytekniikalla. Yksi esimerkki tällaisesta uusiutuvasta dieselistä on Neste My Diesel. Neste MY uusiutuvan dieselin käytöllä on mahdollisuus saavuttaa jopa 90 % pienemmät kasvihuonekaasupäästöt fossiiliseen dieseliin verrattuna.
”Verrattuna ensimmäisen sukupolven biodieseliin MY Dieselin etu on se, että sitä voidaan käyttää sellaisenaan tai korkeissa seossuhteissa tavanomaisen fossiilisen dieselin kanssa”, toteaa Nesteen asiantuntija Seppo Mikkonen.
Mikkosen mukaan uusiutuvalla dieselillä on merkittävä rooli etenkin raskaan liikenteen päästöjen vähentämisessä.
”Diesel on hyvin tärkeä käyttövoima raskaan liikenteen puolella sen energiatehokkuuden ja käyttöominaisuuksien ansiosta. Koska MY Diesel sopii pakettiautojen, linja-autojen, kuorma-autojen ja työkoneiden jo olemassa oleviin dieselmoottoreihin, ammattiliikenteessä voidaan siirtyä puhtaampaan polttoaineeseen ilman lisäinvestointeja tai muutoksia kalustoon.”
Kaasuta kaasulla
Myös kaasu on yksi tulevaisuuden käyttövoimista. Kaasukäyttöisten autojen polttoaineena käytetään Suomessa maakaasua tai biokaasua, joka koostuu pääosin metaanista (CH4). Metaania voidaan valmistaa fossiilista alkuperää olevasta maakaasusta tai bioperäisesti orgaanisen aineen hajoamisprosessista.
Suurin biokaasun tuottaja Suomessa on Gasum, joka valmistaa täällä biokaasua biojätetteestä, jätevesilietteistä, lannasta ja teollisuuden orgaanisista sivuvirroista. Kotimaisen biokaasun käytöllä voidaan vähentää jopa 85 % polttoaineen elinkaaren aikana syntyviä kasvihuonepäästöjä.
”Tällä hetkellä tuotamme biokaasua noin 35 000 kaasuauton vuosittaisiin polttoainetarpeisiin. Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa on asetettu 50 000 kaasuauton tavoite vuoteen 2030 mennessä. Tämä vaatii tuotantokapasiteetin kasvattamista, mutta onneksi biokaasuun tuotantoon tarvittavia raaka-aineita on hyvin saatavilla. Olemme esimerkiksi juuri rakentamassa Lohjalle uutta biokaasulaitosta”, toteaa Gasumin liikennemyynnin päällikkö Heidi Kuoppala.
Kenelle biokaasulla kulkeva auto on sitten hyvä valinta? Kuoppalan mukaan oikeastaan kenelle tahansa.
”Biokaasu on yksi harvoista käyttövoimista, joissa yhdistyy sekä vähäpäästöisyys että alhaiset kustannukset. Bensiiniin verrattuna biokaasu on noin 35 % edullisempaa. Kaasuautoista maksetaan käyttövoimaveroa kuten dieselautoistakin, mutta vero on noin puolet vastaavan dieselkäyttöisen auton verosta.”
Kuoppalan mukaan yksi haaste taklattavaksi on kattavamman kaasun jakeluverkoston rakentaminen. Gasumin tavoitteena onkin rakentaa lähivuosien aikana noin 35 uutta tankkausasemaa.