Näin arvioimme käyttövoimien muuttuvan

Teknologian kehityksen myötä autoilu on jatkuvassa muutoksessa. Muun muassa ympäristö- ja ilmastotavoitteet ja päästöjä koskeva lainsäädäntö ohjaa kehityssuuntaa. Autoalan tiekartta kuvaa eri käyttövoimien tulevaa kehitystä henkilö-, paketti-, kuorma- ja linja-autokannassa.

Tiekartan tavoitteena on muodostaa realistinen käsitys siitä, millä käyttövoimilla autokanta tulevaisuudessa liikkuu. Tiekartassa on otettu huomioon useita tekijöitä, kuten eri teknologioiden kehitystä, saatavuutta, kustannuskehitystä sekä erilaisia yhteiskunnan ohjaustoimia. 

Tiekartta edustaa nykyisen kehityksen mukaista kehityspolkua

Käyttövoimaennuste edustaa kehitystä, jossa ensirekisteröintikehitys on nykytilanteen kaltaista kehitystä edustavan perusennusteen mukainen ja liikenteen verotus ja hinnoittelu noudattaa nykyistä autoilun verotusta. Perusennusteeseen on kuvattu nykyiset ohjaustoimet, muun muassa vaihtoehtoisten polttoaineiden hankintatuet ja sähkökäyttöisten työsuhdeautojen hankintakannusteet, sekä fossiilittoman tiekartan luonnoksessa esille nostetut kannustetoimet.

Käyttövoimaennusteen mukaan käyttövoimapaletti laajenee hallitusti vaiheittain, eikä odotettavissa ole nopeaa markkinoiden muutosta, joka vaikuttaisi merkittävästi esimerkiksi autojen jälleenmyyntiarvoihin. Automarkkinoiden muutos näkyy kotitalouksille ja yrityksille siten, että kun vielä viime vuosikymmenellä käyttövoimavaihtoehtoja oli vain muutama, kuluvalla vuosikymmenellä valikoimassa on useita mahdollisia polttoaine- ja käyttövoimavaihtoehtoja.

Ennusteen mukaan noin 40 prosenttia uusista henkilöautoista ja noin 17 prosenttia pakettiautoista olisi vuonna 2025 ladattavia. Vuonna 2030 sähköautojen osuus uusista henkilöautoista on noin 54 prosenttia ja pakettiautoista noin 35 prosenttia. Ladattavien hybridien osuus henkilöautojen ensirekisteröinneistä on täyssähköautoja suurempi vielä lähivuosina. Sähköistyminen etenee nopeimmin vuosina 2025–2030 akkuteknologian kehittyessä ja akkujen valmistuskapasiteetin kasvaessa. Henkilö- ja pakettiautoilla käyttövoimamuutosta kiihdyttää autonvalmistajille asetettu hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoite. Kevyet jakelukuorma-autot sähköistyvät hieman hitaammin kuin pakettiautot.

Dieseliin yhdistetty kevyt- ja täyshybriditeknologia vähentää ensi vuosikymmenellä dieselkuorma-autojen päästöjä ja parantaa kaluston energiatehokkuutta. Uusiutuvan dieselin merkitys raskaiden kuorma-autojen päästöjen vähentämisessä on suuri, sillä sähkö yleistyy yli 16 tonnin kokoluokassa lähivuosina hitaasti. Yleistymistä jarruttaa latausinfran puuttumisen lisäksi sähkökuorma-autojen hankintahinta. Maa- ja biokaasu yleistyvät raskaiden yli 16 tonnin kuorma-autojen polttoaineena nopeammin kuin sähkö. Nesteytetty bio- ja maakaasu (LNG) ovat kuorma-autokalustossa potentiaalisia vaihtoehtoja dieselille, sillä nesteytetyllä kaasulla voidaan yhdellä tankkauksella ajaa lähes yhtä pitkään kuin dieselautolla. Nesteytettyä kaasua käyttävän kuorma-auton hintataso on vielä toistaiseksi 20–30 prosenttia tavanomaista korkeampi. Sähkökuorma-autojen hinta on vielä yli kaksinkertainen perinteiseen dieseltekniikkaan verrattuna ja toimintasäteet jäävät dieseliin ja kaasuun verrattuna vaatimattomiksi.

Eri käyttövoimien osuus henkilöautokannasta autoalan käyttövoimaennusteessa.

Käyttövoimien kehitykseen vaikuttavat monet taustatekijät 

Eri käyttövoimien teknologioiden kehitykseen vaikuttavat merkittävästi päästöjen vähentämistavoitteet. EU:n tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä vuoteen 2030 mennessä vähintään 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta. EU-komission ilmastostrategian tavoitteena on saavuttaa hiilineutraali eli ns. nettonollapäästötaso vuoteen 2050 mennessä.  

Tämän saavuttamiseksi EU on asettanut myös autonvalmistajille tavoitteita, jotta autot olisivat tulevaisuudessa entistä vähäpäästöisempiä. Tavoitearvot koskevat EU-markkinoille saatettujen uusien henkilöautojen keskimääräisiä hiilidioksidipäästöjä.

Valmistajille asetetut tavoitteet ovat lähtökohtaisesti tekniikkaneutraaleja, jotta uudet innovaatiot tukisivat parhaalla mahdollisella tavalla päästöjen vähentämistä. EU:n valmistajille asettamat raja-arvot suosivat kuitenkin sähköautoja, sillä päästöarvot lasketaan vain ajon aikana tapahtuneesta kulutuksesta. Tämän vuoksi täyssähköautot, joiden päästöt syntyvät energian tuotannon yhteydessä, ovat tämän mittaustavan mukaan päästöttömiä.

Käyttövoimien kehitykseen vaikuttavat oleellisesti myös niiden kustannukset. Bensiini- ja dieselautot tulevat kallistumaan turvallisuutta ja pakokaasupäästöjä koskevien normien kehittyessä. Sähköautoista tulee edullisempia tekniikan kehittymisen myötä, ja ladattavien hybridien hinnan uskotaan laskevan dieselautojen alapuolelle ennen vuotta 2025. Sähköautojen hintaan vaikuttaa eniten akkuteknologian kehitys, jonka merkitys on suuri myös ajoneuvojen käyttösäteen ja siten niiden yleistymistodennäköisyyden kannalta.

Vetyautot ovat todennäköisesti vielä 2030-luvulla huomattavasti kalliimpia kuin bensiiniautot ja niiden yleistyminen edellyttää vielä monien teknisten muun muassa vedyn jakeluun ja saatavuuteen liittyviä ongelmia. Vedyllä oletetaan olevan suuri merkitys liikenteen tulevaisuuden energiaratkaisuna.