Näin eri puolueet suhtautuvat autoiluun

Eduskuntavaalit lähestyvät ja myös liikenne nousee esille vaaliohjelmissa. Kävimme läpi eri puolueiden kantoja autoiluun tutkimalla vaaliohjelmia ja muita puolueiden ajankohtaisia linjauksia.

7.3.2023

Kokoomuksen vaaliohjelmassa nostetaan esille erityisesti toimivat liikenneyhteydet ja väyläverkon korjausvelan lyhentäminen. Aiemmassa marraskuussa 2022 julkaistussa vaíhtoehtobudjetissaan Kokoomus nostaa päästövähennystoimeksi kannustamisen päivittämään autoja uudempaan ja vähäpäästöisempään malliin. Vaihtoehtobudjetissa linjataan, että autoilijoiden maksutaakakaa ei tulisi lisätä veronkorotuksin tai ruuhkamaksuin. Suomen autokanta eurooppalaisittain tarkasteltuna iäkkään autokannan uusiutumisen nopeuttamiseksi kokoomus alentaisi asteittain autoveroa. 

Perussuomalaisten energia- ja ilmastopoliittisessa ohjelmassa esitetään biopohjaisten polttoaineiden liikennekäytön jakeluvelvoitteesta luopumista ja biopohjaisten polttoaineiden käyttöä liikenteen sijasta monipolttoainevoimaloissa. PS esittää vedyn ja synteettisten polttoaineiden teollisen strategian laatimista ja esittää vuonna 2035 EU:ssa voimaan astuvan uusien polttomoottorikäyttöisten henkilö- ja pakettiautojen kiellon purkamista.

Keskustan vaaliohjelmassa on monia liikenteen verotukseen suunnattuja toimenpide-ehdotuksia. Dieselautojen käyttövoimaveroa esitetään poistettavaksi ja ammattiliikenteeseen esitetään kevyemmin verotettua ammattidieseljärjestelmää. Pidemmällä tähtäimellä autoilun verotukseen ehdotetaan sosiaalisesti
ja alueellisesti oikeudenmukaisesti toteutettavaa kilometripohjaista verotusta. Siinä autoilu olisi suhteellisesti edullisempaa siellä, missä teiden kunnossapito on heikompaa ja missä ei ole toimivaa joukkoliikennettä. Keskusta ei kannata ruuhkamaksujen käyttöönottoa. Myös sähköautojen latausverkoston ja kaasuautojen tankkauspisteiden rakentaminen nousee esille. Lisäksi vaaliohjelma nostaa esille asiakaslähtöiset ja kohtuuhintaiset joukkoliikenteen palvelut koko maassa. Tieverkon kehittämisen painopiste on olemassa olevan verkon kunnossapidossa.

Vihreät suhtautuvat vaaliohjelmassaan myönteisesti ruuhkamaksujen käyttöönottoon suurilla kaupunkiseuduilla. Lisäksi tavoitteena on tehdä kävelystä ja pyöräilystä yhä houkuttelevampaa ja tukea sähköpyörien hankintaa ja joukkoliikennettä, jotta joukkoliikenteen lipun hinnat pysyvät kohtuullisena. Vaaliohjelma nostaa esille myös kutsuliikenteen kehittämisen ja kuljetusten yhdistämisenharvaan asutuilla alueilla. Lisäksi esitetään tukia sähköautojen latausverkon ja biokaasun jakelun laajentamiselle.

Vasemmistoliiton vaaliohjelmassa nostetaan esille erityisesti käyttövoimamurros. Vaaliohjelman mukaan Suomen tulee tukea kaasu-, vety- ja sähköautojen tankkaus- ja latausverkoston rakentumista koko maahan. Esille nousevat muun muassa biokaasun tuotannon lisäämiseen tähtäävä syöttötariffi ja valtion tuki uusien biokaasulaitosten rakentamiselle. Työmatkaliikenteeseen liittyviä etuja halutaan uudistaa suosimaan nykyistä paremmin kevyttä ja julkista liikennettä sekä päästöttömiä henkilöautoja ja kyydin jakamista. Vasemmistoliitto nostaa esille myös ruuhkamaksujen mahdollistamisen lainsäädännössä.

Vasemmistoliitto ehdottaa myös päästöpohjaista lentoveroa henkilö- ja tavarakuljetuksille. Vaaliohjelmassa on myös esitetty joukkoliikenteen tarjonnan parantamista ja pitkällä aikavälillä siirtymistä maksuttomaan julkiseen joukkoliikenteeseen kaupunkiseuduilla.

Ruotsalaisen kansanpuolueen vaaliohjelmassa on nostettu esille sujuvaan joukkoliikenteeseen ja toimiviin kevyen liikenteen väyliin panostaminen. Lataus- ja tankkausinfrastruktuuria on oltava riittävästi, jotta henkilöautoliikenne on kestävää. Suomen elinkeinoelämän kannalta on tärkeää turvata kuljetusalan toimintaedellytykset. Esille nousevat tieverkon kunnossapidon ja korjauksen panostukset ja digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen ja edistäminen myös kuljetusalalla.

Kristillisdemokraattien vaaliohjelmassa nostetaan esille liikenteen käyttövoimasiirtymä vähäpäästöisiin autoihin. Tavoitteena on kuroa umpeen tieverkon 1,5 miljardin korjausvelkaa. Lisäksi esille on nostettu joukkoliikenteen kehittämistarpeet. Verotuksessa tavoitteeksi on nostettu työmatkavähennyksen kehittäminen ja dieselajoneuvojen käyttövoimaveron poistaminen, mikäli hintaeroa bensiiniin ei enää ole.